Nukkuvana

Mieleni tekisi sulkea sinut syliini
rutistaa niin lujasti, että pehmeä poskesi painuisi tiiviisti poskeani vasten
olet kasvanut hurjan nopeasti, täyttänyt koko sylini
ja sydämeni
tuoksullasi ja naurullasi,
jotka vasta äskettäin opin tuntemaan

Ei kenenkään hymy, ei kenenkään pienet untuvaiset hiukset
ei kenenkään korvannipukat, ei kenenkään pienet varpaat
ole olleet yhtä täydellisiä, kuin sinun

En muuttaisi sinusta hitustakaan.

Nukahdettuasi uppoat syvemmälle syliini
lämpösi leviää ja kasvaa, sulkien meidät yhdeksi
sinä kerran kasvoit kohdussani, ja nyt kasvat sylissäni
vallaten kaiken tilan, vangiten katseen ja tuoden mukana rakkauden
jota en ikinä yhtä vahvana ole tuntenut

Olen onnellinen tässä ja nyt.